20.04.2022
Kohteliaan keskustelun pelisäännöt kriisien keskellä
Ukrainan sota on 2000-luvun suurimpia tragedioita. Sodassa on kaksi erittäin läheistä veljeskansaa, joilla on osittain yhteinen historia, pääosin sama uskonto ja samankaltainen kieli.
Valitettavasti myös Venäjän ortodoksisen kirkon johtava piispa patriarkka Kirill ei ole tuominnut hyökkäyssotaa, toisin kuin Suomen ja Ukrainan piispat ja monet muut ortodoksisten paikalliskirkkojen johtajat. Sotaa on vastustettu Ukrainan lisäksi kaikissa länsimaissa, mutta myös Venäjällä.
Tavalliset kansalaiset, joiden sukulaiset ovat joutuneet sotaan sodanhimoisen diktaattorin päätöksen vuoksi, ovat osoittaneet mieltään vankeustuomioiden ja väkivallan uhan alla. Suomessa vihapuhe ja jopa väkivalta venäläistä ja välillä myös ukrainalaista väestöä kohtaan on lisääntynyt.
Iästä, paikasta ja omasta taustasta riippumatta on ortodoksista muistaa kohteliaan keskustelun pelisäännöt:
- Ole kohtelias. Kritiikki ja arviointi ei saa mennä henkilökohtaiselle tasolle, vaan on aina parempi puhua ilmiöistä yleisellä tasolla. Kunnioita keskustelukumppaniasi, vaikka olisitte eri mieltä. Ei ole ikinä oikein kutsua ketään esimerkiksi ”ryssäksi”. Kaikki nimittely, huutelu ja muu asiaton (viha)puhe on automaattisesti tuomittavaa käytöstä.
- Älä tee nopeita johtopäätöksiä. Jos kuulet henkilöiden keskustelevan ”venäjäksi”, et voi olettaa, että he tukevat Venäjän valtion politiikkaa tai ovat edes Venäjän kansalaisia. Venäjän kieli on lähellä ukrainaa, jopa lähempänä kuin suomi on viron kieltä. Suomeen on tullut myös paljon ukrainalaisia pakolaisia, joiden toinen tai ainoa äidinkieli on venäjä.
- Ole kartalla. Selvitä perustiedot ajankohtaisista ilmiöistä ja seuraa uutisia. Ukrainan konfliktissa tulee muistaa, että myös venäläisiä on paennut Suomeen, koska he ovat vastustaneet Venäjän aloittamaa sotaa.
- Ole ystävällinen. Yleensä ihmiset ovat otettuja lisäkysymyksistä, mutta niiden tulee kohteliaita ja reiluja. Älä kysy latautuneesti: ”Miksi puhutte venäjää?” vaan esimerkiksi ”mistä puhutte?” Esimerkiksi koulussa on parempi kysyä historiaan liittyviä asioita historian opettajalta eikä toisilta oppilailta.
- Älä luota someen tai keskustelufoorumeihin. Sosiaalisessa mediassa kuten Instagramissa, Facebookissa, Vkontaktissa tai TikTokissa on paljon aitoja videoita, mutta paljon myös videoita, jotka on lavastettu tarkoituksella tai tekstitetty harhaanjohtavasti. Ne voivat olla osa sotaa käyvän maan propagandaa.
- Tiedosta omat etuoikeutesi ja lähtökohtasi. Kaikki ihmiset ovat keskenään erilaisia etkä voi ulkopuolisena tietää toisen ihmisen kulttuurillista, aatteellista tai uskonnollista taustaa. Voimme kuitenkin asennoitua avoimesti sekä tiedostaa omat ennakkoluulomme ja etuoikeutemme. Ennen vastapuolelle vihastumista voit esimerkiksi miettiä, oletko oikeasti tätä mieltä vai etkö ole vaan joutunut ikinä kokemaan asian toista puolta.
- Muista, että ortodoksisuuden tulisi yhdistää eikä hajottaa.Ukrainan sota on myös ortodoksisen kirkon sisäinen kriisi, sillä valtaosa ukrainalaisista ja venäläisistä on ortodokseja. Suomeen ortodoksisuus on tullut monien historiallisten vaiheiden kautta Kiovasta aina Novgorodiin, Pietariin ja Suomeen. Monet ukrainalaiset ja venäläiset pyhät löytyvät myös suomalaisesta kirkkokalenterista.
#ROHKEASTIORTODOKSI