10.06.2026
Daddy Cool Q&A: Sielu, rakkaus ja onni
Daddy Cool Q&A-palstalla Daddy Cool vastaa yhdessä ystäviensä kanssa lasten ja nuorten esittämiin kysymyksiin. Kahvia kuluu ja discoboogie raikaa kun isä Cool ja ystävät pähkäilevät nuorten kysymyksiä rakkaudesta, onnellisuudesta ja sielusta.
Mistä rakkaus tulee?
Jumala on rakkaus Itsessään. Hänen kuvakseen luotuna ihminenkin on kykenevä rakastamaan. Jumalassa on siis rakkauden alkuperä. Rakkauden laita on kuten Pyhän Hengen: se on kuin tuuli. Se puhaltaa, missä tahtoo. Emme voi sanoa, mistä se tulee ja minne menee. Rakkaus on yhtä tärkeää kuin vesi. Ilman rakkautta ihminen on kuollut. (Vastaus: isä Jyrki Penttonen)
Miten voi tehdä ihmisen onnelliseksi?
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen. Ihminen Jumalan luomana on aidosti onnellisimmillaan silloin, kun hän täyttää Jumalan käskyt ja tekee Jumalalle kelpaavia töitä. Näin tehdessään ihminen kirkastaa Jumalan kuvaa itsessään eli tekee sitä mihin hänet on luotu. Ihminen on todellinen Jumalan kuva, kun hän imitoi Kristusta omassa elämässään.
Jokainen ihminen tarvitsee rakkautta ja hyväksyntää myös toisilta ihmisiltä voidakseen kasvaa ja kirkastua Jumalan kuvaksi. Jumalan kuvaa ihmisessä sumentaa esimerkiksi kateus toista ihmistä kohtaan. Tällöin ihminen ei kykene olemaan kiitollinen ja näkemään omaa onneaan, ja kaikkea sitä mikä elämässä on hyvää ja Jumalan siunaamaa.
Ihmisen tekee onnelliseksi kokemus rakkauden kohteena olemisesta ja että hän kokee olevansa lähimmäisilleen tärkeä ja ainutkertainen. Toisen ihmisen puolesta tulee rukoilla ja muistaa häntä rukouksissa, sillä Kristus on itse luvannut sanoessaan, että "mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin pojassa. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen" (Joh. 14:13-14).
Arjessa toisen ihmisen voi tehdä onnelliseksi ilahduttamalla häntä pienillä asioilla: hymyilemällä, sanomalla jotakin kaunista ja hyvää sekä palvelemalla häntä. Jeesus opettaa: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" (Matt. 7:12). Hyvillä teoilla ja kauniilla sanoillamme voimme parhaiten osoittaa sen, että rakastamme toista ihmistä. (Vastaus: isä Sergei Petsalo)
Mikä on sielu?
Sielu on hiukan salamyhkäinen asia. Jos olisikin mahdollista, piirtäisin siitä tietysti kuvan. Siitä olisi sitten helppo katsella, millainen se oikein on. Mutta kukaan ei ole nähnyt sielua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei sielua olisi olemassa. Maailmassa on monia asioita, joita me emme varsinaisesti näe mutta tiedämme tai tunnemme niiden olevan olemassa. Vaikkapa rakkaus on sellainen asia. Sitä ei oikein näe, mutta sen tuntee ja siksi tietää, että se on olemassa.
Sielun olemassaolon voi tietää siitä, että jokainen ihminen on ihan omanlaisensa. Saatat tuntea kaksi Pekkaa ja kaksi Annaa. Mutta nimeltä heitä kutsuessasi tiedät aina ketä kutsut, ja tiedät että se toinen Pekka tai Anna on erilainen kuin se toinen. Kun ihminen syntyy, syntyy maailmaan aina jotain ihan uutta. Ei ole olemassa yhtäkään samanlaista ihmistä. Kaikki maailman ihmiset ovat erilaisia. Se, että ihminen on ainutlaatuinen ja ihan omanlaisensa, kertoo meille, että on olemassa sielu. Sielu tekee ihmisestä sen, millainen hän on. Ja vaikka me emme sielua näekään, näemme ja tunnemme toistemme erilaisuuden. Kirkko puhuu myös Jumalan kuvasta ja siitä että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Tuo Jumalan kuva on meissä kaikissa juuri sitä mikä tekee meistä sen, mitä me syvällä sisimmissämme olemme. Jumala toivoo, että näkisimme toisissamme tuon kuva, eli sen mikä meissä jokaisessa on erityistä ja rakastaisimme sitä, olimmepa millaisia tahansa. (Vastaus: isä Petri Korhonen)
Kuvitus: Anni Repo
#ROHKEASTIORTODOKSI