27.04.2026
Veera ja Aleksi: Hölmöyskilpailu
Veera ja Aleksi ovat sisaruksia. Veera on esikoululainen ja Aleksi käy peruskoulun kolmatta luokkaa. Molemmat ovat osallistuneet ortodoksisen seurakunnan päiväkerhoon. Nyt Aleksi opiskelee omaa uskontoaan koulussa pienryhmässä. Lasten äiti on ortodoksi ja isä on evankelisluterilaisen kirkon jäsen, kuten suurin osa suomalaisista. Veera ja Aleksi asuvat pienessä kaupungissa. He nahistelevat kuten useimmat sisarukset.
Hölmöyskilpailu
Veera ja Aleksi leikkivät joskus yhdessä Turrella, hassun näköisellä karhun rempulalla. Turrella oli kummallinen naamataulu, virttynyt punainen lakki ja takkuinen turkki. Turren kanssa leikkiminen yleensä tarkoitti karhupolon naaman vääntelyä mahdollisimman hassuihin asentoihin. Kun Turren kuonon painoi taaksepäin, se näytti vanhalta ukolta, jolla ei ollut hampaita. Veera osasi muovata pehmolelun suuta niin, että siitä tuli sammakon näköinen. Ja naurua riitti niin paljon, että pissa meni joskus housuun.
Vahingon tapahduttua siirryttiin toiseen peliin. Pelin nimi oli "Kumpi on joskus ollut hölmömpi?". Tässä pelissä kaivettiin kaikki vanhat tonttuilut esille. Vaikka Veera oli nuorempi, hänellä oli terävä kieli, jota hän ei arkaillut käyttää isoveljen lannistamiseksi. "Sen hölmömpää kuin sinä pienenä, ei ole olemassakaan", aloitti pikkusisko isoveljen tölväisemisen. "Muistatko mitä teit pienenä kirkossa?"
Ei Aleksi tietenkään voinut arvata, mitä piti muistaa. "Leikit piispan istuimella ja pissasit kotkamatolle!"
"Olin niin pieni etten ymmärtänyt", puolusti Aleksi itseään. "Lits läts mikä läntti tuli mattoon", yltyi Veera ilkkumaan. Hän sai Aleksin suuttumaan ja karjumaan niin, että isä ilmestyi lasten huoneen oven väliin: "Mitäs täällä taas tapahtuu?"
"Joka toisia haukkuu, se itse on", sanoi Aleksi lannistuneen näköisenä.
Äiti oli joskus kertonut ystävälleen, että kaupungin ortodoksisessa kirkossa on iso piispan istuin, jossa on pyöreä matto. Siihen on kuvattuna kaupunkia valvova kotka, joka on piispan merkki. Sitten äiti oli kuiskannut salaisuutena, kuinka Aleksille sattui vahinko lapsena jumalanpalveluksen aikaan. Veera oli kuullut sen.
Isän poistuessa Aleksi ryhtyi tasoittamaan hölmöyskilpailua. "Et ole sinäkään ihan viisas. Muistatko, kun piirsit joulukortteja pienenä?"
"En minä kaikkea voi muistaa, olen vieläkin pieni!" Veera osasi heittäytyä avuttomaksi. "Kun et osannut piirtää joulukuusen latvaan tähteä, piirsit kuusen latvaan lapasen", hohotti isoveli. "Eihän kukaan voi olla niin hölmö, että piirtää joulutähden paikalle lapasen, paitsi maailman hölmöin!"
Tämä oli aika keljua, mutta Veeran mielestä kirkkoon pissiminen oli pahempi juttu. Aleksin yltyessä naurunsa kanssa, Veera suuttui ja heitti häntä Turrella, niin että se tussahti kuin pölyhuiska Aleksin syliin.
Hölmöyskilpailu päättyi samoin kuin aina ennenkin. Äiti tuli huoneeseen ja lopetti pelin kuin erotuomari. Molempien piti pyytää toiselta anteeksi ja vielä Jumalalta ikonin edessä. Toisia ei saa nimitellä, se on samalla Jumalan loukkaamista. Jeesuskin on opettanut sillä tavalla.
Tarina: Sirpa Okulov
Kuvitus: Anni Repo
#ROHKEASTIORTODOKSI